*

JormaSalminen Jormakin puhuu

- Mallimaan maine koetteilla

  • - Mallimaan maine koetteilla

  Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä käytiin paneelikeskustelu "eduskunta kestävän kehityksen asialla". Tilaisuudessa julkaistiin ja luovutettiin Suomi ja Agenda2030 kymmenen kansalaisjärjestön laatima seurantaraportti ministereille.

Paljon asiaa, ja erityisesti kehitysyhteistyö ja kehitysrahoituksen leikkaaminen, sen kerääminen ja kohdentaminen jakoi mielipiteet paneelissa melkein yksi per nuppi. Tasa-arvolle löytyi yhteisymmärrystä ja jonkun mainitsema "kukaan ei ole köyhtynyt köyhiä auttamalla" ei saanut vastaväitteitä. Poukkoileva ja mielestäni puoluekurin rajoittama keskustelu sai kiinnostumaan Agenda2030 raportista. Kansainvälisellä yhteisöllä on 17 tavoitteen ohjelma ja 7 niistä käsitellään heinäkuussa Agenda2030 kokouksessa. Kepa (kehitysyhteistyön kattojärjestö) vastaa kohdan 17 "yhteistyö ja kumppanuus" tekstistä.

Globaalissa maailmassa suomalaisetkin elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa maapallon 7,5 miljardin ihmisen, parin miljoonan eläinlajin sekä viiden valtameren ja kuuden mantereen kanssa. Tutkin raportin ja otan esiin muutaman minuun kolahtaneen tavoitteen ja kirjoitukseni pohjautuu suppeasti raportin listauksiin höystettynä omilla mielipiteilläni, joita jotkut pitävät kyynisinä. Järjestysnumerot ovat raportin listasta.

 

  1.  Ei köyhyyttä

"Sipilän hallitus ei täytä globaalia suositusta leikatessaan kehitysyhteistyön rahoitusta ja jättämällä huomioimatta kansallisen politiikkamme vaikutukset maamme rajojen ulkopuolella". Toisaalta koko ajan hoetaan, että pitää auttaa hädänalaisia paikan päällä asuinmaissaan, eikä ottaa heitä tänne.   - Kansallisen köyhyyden vähentäminen on kovastikin tapetilla väännettäessä perustulosta, asumisesta, työllistymisestä, perheen perustamisesta, koulutuksesta jne. Mitä Suomessa asuvien köyhyys sitten globaaliin verrattuna onkin, on maamme sitoutunut Eurooppa2020 -strategiaan tavoitteissaan vähentää köyhiemme määrän 904000:sta 770000:een vuoteen 2020 mennessä. Jo ennen paljon puhuttuja leikkauksia on Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antanut Suomelle huomautuksen perusturvan liian matalasta tasosta. Perusturva ei riitä kattamaan kohtuullisen vähimmäiskulutuksen menoja.   - Raportin korulauseita on, että huomisen Suomessa sosiaaliturvajärjestelmää on selkiytetty niin, että ihmisten on helpompi saada heille kuuluvat palvelut ja edut. En voi olla ihmettelemättä kuka maksaa, koska paikallinen suositus on, että asiakasmaksut ja omavastuut eivät saa estää tai vaikeuttaa palvelujen saatavuutta ja maksujen määräytymisen perusteiden tulee olla valtakunnallisesti yhdenmukaiset. Ei siis kustannusperusteiset! Siinä onkin sotealueilla ja maakuntahallinnoilla ihmettelemistä ja veronmaksajilla perkeleet huulilla. Suomi on pitkä ja epätasaisesti asutettu maa.

 

  2.  Ei nälkää

"Kaikilla ihmisillä on oikeus riittävään, turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan. Paikallinen ruokatuotanto tukee kestävää kehitystä". Globaalisti nälkä on maailman suurimpia ongelmia ja pahenee joillakin alueilla esim. väestönkasvun, kuivuuden ja aavikoitumisen takia koko ajan, joten en lähde sitä tonkimaan.   - Kansallisella tasolla kommentoin sarkastisesti, että vietäppä päivä ison marketin ruokaosastolla tutkien tarjontaa ja seuraten asiakkaiden ostoksia, niin voit jotain suomalaisten nälänhädästä päätellä. Nyt kiroat ettei kaikilla ole varaa mennä sinne ostoksille.  Miksei olisi? Halvallakin saa ruokaa kun tietää mitä ostaa. Tupakkiaskin hinnalla saa jo vaikka mitä. Taitaa olla suurin ongelma, ettei osata laittaa mitään ruokaa, tai viitsitä.  - Paikallisesti hyvin järkevä suositus raportissa on, että esim. oppilaitoksissa ja vanhainkodeissa syödään käyttämättä jäänyt ruoka tähdelounaana paikan päällä ja jaetaan paikallisesti hyötykäyttöön. Ruokajonoista oli hiljattain esimerkki jenkkilästä, kun avokätistä jakamista supistettiin huomattavasti, lähti moni avun tarvitsijoista töihin. Sori, mutta meilläkin se on monelle helppo tapa hankkia kaljan lisukkeeksi särvintä.

 

  3.  Terveyttä ja hyvinvointia

"Fyysisen ja mielenterveyden edistäminen on kestävän kehityksen edellytys". Taidatkos sen selkeämmin sanoa! Globaalisti painotetaan äitiys- ja seksuaaliterveyden edistämistä, ehkäisyä, tartuntatauteja, epidemioita, puhdasta vettä, ilmasto-ongelmia jne.  - Kansallisesti esiin nousee paperittomien puutteellinen terveydenhuolto ja todetaan hyvän mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin vaativan aktiivisen eämäntavan edistämistä koko elämänkaaren ajan. Siinähän se!   - Paikallisesti suositus on , että kunnan tulee taata aktiivisen elämäntavan edellytykset esim. tarjoamalla liikunta- ja kulttuuripalveluja olosuhteineen. Tässä kuten monessa muussakin raportin kohdassa kuultaa läpi vihaamani "kaikki valmiina eteen tuotuna" mentaliteetti! Peräänkuuluttaisin joka asiassa enemmän oma-aloitteellisuutta, kekseliäisyyttä ja itsekuria.

 

  5.  Sukupuolten tasa-arvo

Globaalisti esitetään paljon pyrkimyksiä ja tavoitteita mainiten perhe-elämä, työelämä, vammaiset, seksuaalioikeudet, väkivalta, tyttöjen ympärileikkaus jne.   - Ymmärrän raportin laatijoiden aseman, mutta en lakkaa ihmettelemästä miksi vaietaan eräissä ääriuskonnollisissa maissa ja valtioissa tapahtuvasta ja jopa lisääntyvästä naisia ja tyttöjä alistavasta, sortavasta, vahingoittavasta ja epäinhimilliseen tilaan saattavasta uskontokulttuurista tapoineen, lakeineen ja käytänteineen. Argumentointini saattaa nyt olla julkisessa blogissa epäasiallista, mutta eikö sitä saa sanoa ääneen ja eikö siihen saisi puuttua? Kyse on sentään jo Eurooppaakin uhkaavasta ilmiöstä. Mukana on kylläkin Plan International ja Equal Measures2030 hanke. Together for Girls on myös mainittu.   - Kansallisella ja paikallisella tasolla sukupuolten tasa-arvo ei vaikuta ongelmalliselta.

 

Raportti käsittelee myös kestävää teollisuutta, vedenalaista elämää jne., mutta jos haluat tutkia tarkemmin, tässä on linkki:

  https://www.kepa.fi/sites/kepa.fi/tiedostot/kepasuomi-ja-agenda2030web.pdf

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä se "kestävä kehitys" tarkoittaa? Minusta ainoa mahdollisuus kestävään kehitykseen olisi globaalin kulutuksen vähentäminen.
Muillakin lajeilla pitäisi olla jotain oikeuksia.
Miten paljon lajeja kuolee sukupuuttoon.

Käyttäjän JormaSalminen kuva
Jorma Salminen

Niin Margareta Blåfield. Mainitsin ensin esim. "ei nälkää" kohdassa eläimetkin, mutta poistin, koska se tökkösi huonona argumenttina. Raportin tavoitteessa 14, "merenalainen elämä" kyllä paneudutaan muihinkin lajeihin. Globaalista kulutuksesta olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kansallisellakin tasolla aineettomien hyödykkeiden kuluttaminen pyörittää yhtä lailla rahaa kuin tarpeettomien romujen ostaminen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko "aineettomia hyödykkeitä" joita voisi käyttää ilman energiankulutusta tai raaka-aineita?
Mitä hittoa varten rahaa pitäisi pyörittää? Sehän vasta kalliiksi tuleekin.

Käyttäjän JormaSalminen kuva
Jorma Salminen Vastaus kommenttiin #4

Onhan tieteen, taiteen ja kulttuurin piirissä esimerkiksi paljon lähes aineettomia tapahtumia eli käyttäjälle hyödykkeitä. Esim. huippu luennoitsijoilla on korkeat taksat, kuulijat maksavat ja raha palautuu usein esim. tutkimustyöhön.
Rahan pyörittämisen syyt jätän ekonomisteille, mutta ylivelkaantunut maailma pysähtyy äkkiä, jos raha(=velka) pysähtyy.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Pysähtyiskin!
Tuleeko kaikki kävellen kuunteleen sitä huippuluennoitsijaa?

Käyttäjän JormaSalminen kuva
Jorma Salminen Vastaus kommenttiin #6

Vedätät minua väittelyyn, joka ei johda mihinkään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Mistä tiedät mihin voisi johtaa? Vai onko asenteesi niin lukitut, ettei mitään uusia näkökulmia ole mahdollisia?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Todellisuudessa köyhät maat avustavat rikkaita maita noin 3 kertaa niin suurella summalla kuin rikkaat köyhiä.

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Mitä kestävään kehitykseen tulee, niin maapallon elinkelpoisuuden pelastamiseksi on otettava käyttöön talousjärjestelmä, joka ei pakota kasvun maksimoimiseen.

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää sosialismiin siirtymistä

Toimituksen poiminnat